Korkosijoittaminen

Korkosijoitukset mielletään turvallisiksi ja siten myös tuotoltaan maltillisiksi. Tutuimpia korkosijoittamisen muotoja ovat pankkien erilaiset säästötilit sekä määräaikaistalletukset. Korkosijoituksia on kuitenkin monenlaisia ja niistä löytyy myös korkeatuottoisia vaihtoehtoja.

 

Tuotto ja riskitaso vaihtelevat erilaisissa korkosijoituksissa samaan tapaan kuin muidenkin omaisuusluokkien sisällä. Korkosijoittamiseen pätevät siten samat periaatteet kuin muuhunkin sijoittamiseen. Sijoituskohteen valinta riippuu sijoitusajasta, tuottotavoitteesta sekä riskinottokyvystä. 

 

Lyhytaikaiseen säästämiseen sopivat parhaiten talletukset, pankkien sijoitustodistukset sekä lyhyen koron rahastot. Pitkäaikaiseen sijoittamiseen sopivat puolestaan valtioiden ja yritysten liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat sijoittajan riskiprofiilista riippuen.

 

Joukkovelkakirjalainat

Joukkovelkakirjat ovat esimerkiksi valtioiden, rahoituslaitosten tai muiden suuryritysten liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia, joilla ne hankkivat pitkäaikaista rahoitusta. Niissä liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan lainalle ennalta sovitun suuruista korkoa.

 

Erityisesti yritysten ja pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat mielenkiintoinen vaihtoehto sijoittajalle, sillä ne ovat viime aikoina tarjonneet parhaan tuottopotentiaalin korkomarkkinoilla. Yrityslainat sopivat myös niille sijoittajille, jotka eivät halua tai voi ottaa osakeriskiä.

 

Yrityslainat ja niiden markkinat pähkinänkuoressa

Yrityslainat ovat pääsääntöisesti useamman vuoden mittaisia. Joukkovelkakirjoilla on kuitenkin jälkimarkkinat, joilla sijoittajat voivat ostaa tai myydä yrityslainoja kesken laina-ajan. Jälkimarkkinat ovat kuitenkin melko suljetut ja vaativat usein suuria volyymejä. Tämän vuoksi piensijoittajan voi olla vaikea päästä markkinoille suoraan.

 

Yrityslainat ovat yleensä kertalyhenteisiä, joten lainan liikkeeseenlaskija maksaa lainan pääoman takaisin sijoittajalle kokonaisuudessaan vasta eräpäivänä. Lisäksi liikkeeseenlaskija maksaa laina-aikana pääomalle kiinteää tai muuttuvaa kuponkikorkoa useimmiten kerran vuodessa, mutta myös muut korkojaksot ovat mahdollisia. Korko maksetaan sijoituksen nimellispääomalle. Kuponkikorko voi olla kiinteä tai se voi olla muuttuva, jolloin se on sidottu yleensä johonkin markkinakorkoon tai mahdollisesti yrityksen luottoluokituksen muutoksiin.

 

Lisätietoa yrityslainoihin sijoittamisesta saat korkosijoittajan oppaasta. Avaa opas  ».

Itse oppaasta Juhani kommentoinut 11/23: 

• Sivulle 4 pitäisi tiedot UB High Yield ja UB Lyhyt Korko -rahastoista vastaavasti mitä UB Korko Plus rahastossa tällä sivulla on mainittu. Muilta osin teksti on kestänyt aikaa hyvin eikä siinä mielestäni ole tarvetta päivitykselle.

 

 

Yrityslainojen riskiin vaikuttavia tekijöitä

 

Yrityslainasijoituksiin liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Tällä tarkoitetaan riskiä siitä, että liikkeeseenlaskija tulee maksukyvyttömäksi eikä pysty vastaamaan sitoumuksistaan.

 

Yritysten joukkovelkakirjalainoihin liittyvä riski on keskimäärin kuitenkin osakesijoituksia selvästi alhaisempi. Yrityslainojen riskitasoon vaikuttavat esimerkiksi yrityksen vakavaraisuus ja liiketoiminnan kannattavuus sekä yrityslainan tyyppi. Yritykseen liittyvää riskiä kuvaa yrityksen luottoluokitus, jonka määrittelystä vastaavat kansainväliset luottoluokittajat kuten Standard & Poor’s, Moody’s ja Fitch. Maltillisin riski ja matalin tuotto-odotus liittyvät niin sanottuihin Investment Grade -luokituksen lainoihin ja korkein riski ja tuotto-odotus puolestaan niin sanottuihin High Yield -luokituksen lainoihin.

 

UB toimii aktiivisesti joukkovelkakirjamarkkinoilla ja etsii asiakkaiden sijoittajaprofiiliin sopivat ja parhaimman riski-tuotto-suhteen tarjoavat yrityslainat. UB on erikoistunut myös korkeatuottoisiin strukturoituihin korkosijoituksiin. Näitä ovat muun muassa suositut Metsäobligaatiot ja Yrityslainakorit.